Hankasalmen Kalevalaiset Naiset 60v

Siitä pohjolan emäntä laittoi keitot kiehumahan,

kattilat kamuamahan, riekkilät remuamahan.

Leipoi siitä leivät suuret, suuret talkkunat taputti,

hyvän rahvahan varaksi, joukon suuren syotäväksi.

 

27.7. HANKASALMI-PÄIVÄ

Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen ja Hankasalmen Kalevalaisten Naisten 60-vuotistapahtuma ja museokylän 50 v.

Ohjelmassa mm. historiikki tarinateatterin höystämänä, Treimanin trio Virosta Häädemeestestä, lasten esityksiä, Riitta Varpuharju lausuu, Elli-Noora Janhonen ja Auli Pöyhönen laulua ja Museokylän tekstiilikierros.
Onnittelujen vastaanotto klo 11.30-12.30 savutuvassa.
Klo 10 jumalanpalvelus kirkossa, puolinen ja kirkkokahvit  Hallan tuvassa,

klo 12.30 juhla.

Ohjelma ja ruokailu 10 €.

 

Voimaa perinteestä 25.2.

”Mieleni minun tekevi,

aivoni ajattelevi,

lähteäni laulamahan,

sa’ani sanelemahan”

Kalevalan alkusäkeet kajahtivat loistavan esiintyjän Sari Kaasisen tulkitsemana Perinteen voima -kiertueella 25.2. Äänekosken Valtuustosalissa. Hän herätteli yleisöä arvostamaan paikallista perinnettä.  Sari muistutti elämän kiertokulusta, kuinka äiti laulaa kehtolaulua lapselleen, joka edelleen välittää sen perinteenä omille lapsilleen.

”Ihanin ikiemonen,

antoi opit oppijalle,

sanat suuhunsa sepitti,

neuvoi taidot taitajalle.”

Kirjokannel helkyi ja laulu raikui! Sari osoitti 5-kielisen kanteleen olevan  paljon enemmän kuin vain muskarikannel.

Heelotan-kappale sai kansallis- ja feresipukuiset sekä muutkin perinteestä kiinnostuneet riemukkaaseen yhteislauluun.

Tilaisuudessa oli perinne vahvasti esillä. Karjala-seuran emännät olivat leiponeet perinteisiä karjalanpiirakoita. Sari sai muistoksi Kirjokinnas-kilpailun innoittamana Äänekoski -kirjokintaat. Lapasten väri oli äänekoskelaisesta Aurajuustossa ja kuvioinnissa oli järven aaltoja ja mäkiä.

Kiitokset Sarille upeasta tulkinnasta, Karjala-Seuralle yhteistyöstä, yleisölle mahtavasta yhteishengestä ja yhdistyksemme aktiiveille tilaisuuden järjestämisestä.

Jos haluat vielä palata konsertin tunnelmiin, Sarin uusi levy Aika riemulle ruveta on julkaistu Kalevalan päivänä.

Herrain joulu, talonpojan kekri

Näin kuuluu vanha sanonta. Kekri oli aikoinaan maalaisyhteisön, jopa jouluakin tärkeämpi, juhla. Runsas syöminen ja juominen kuului kekrin viettoon.

Kokoonnumme nauttimaan  kekrikahvit Tanjan luo 2.11. klo 14.

Lue lisää kekristä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilta.

Kekriruno

Lampareen nyt peittää lehdet
raidan ja lepän viherjää.
Ketunleipä, karhunsammal:
Tilkkupeite, talveksi peittoa.

Kiitos lampaista, magenta
punajuuri, retikka,
palsternakka, kurpitsa.

Räkättirastas kvittenipensaassa.
Köyrinhönttämöt, kapustoineen
kekripukki tulollaan.

Nyt kuljen sananjalkaa,
kuusenranka, kuhmukääpä,
kaarnakasvo,
hätäleipä, luppoa?

Kiitos speltistä,
luumuista ja kriikunoista.
fantsuista lantuista,
satelliittikyssäkaaleista!

Syön viimeisen puolukan
ja soitan mustaa torvea;
männyt, kuin tikapuut,
heiluu ja huojuaa.

Valkoinen taivas
latvat syleilee ja lyö:
Kotkasiivet kotiin
vaeltaa.

Ja ovesta
tiitiäiset tuulahtaa.
tervehtii,
ja tomun tanssin kruunaa.

Jessica Calonius

Kekrikahvit 2.11.2013 klo 14.

Tanjan luona

Palorannantie 68

Laajaranta

Pakkasen lumoominen

Loitsu talven viimoja vastaan

Taian pohjustus alkaa jo juhannysyönä. Kun loitsija on kerännyt kolmen eri omistajan mailta lepän oksia, hän menee jäätymättömälle lähteelle. Hän pesee lähteessä kätensä ja jalkansa. Tämän jälkeen loitsija sitoo oksat kivipainoon ja upottaa ne lähteeseen.  Ensi lumen peittäessä maan loitsija kävelee lähteelle avojaloin ja avokäsin puristellen käsissään lunta ja sanoo:

Ensi lumi 17.10.!

Pakkanen puhurin poika,

Kylmä soita, kylmä maita,

Kylmä kylmiä kiviä,

Elä kylmä kynsiäni,

Elä varpaitani palella!

 

Saman loitsun lausui Lemminkäinen Kalevalan 30. runossa :

Pakkanen, Puhurin poika,

talven poika hyyelmöinen!

Elä kylmä kynsiäni,

vaai varpahuisiani

eläkä koske korviani,

elä päätäni palele!