Toiminnasta

Käy tutustumassa toimintaamme Prezi-esitysten avulla:

Äken Kalevalaisten naisten toiminta

Esittely

Tämän hetkisestä toiminnasta saat parhaimman kuvan lukemalla etusivun päivityksiä. Yleisemmin ja aiemmasta toiminnastamme saat tietoa tältä sivulta.

 

Kalevalainen nainen tekee omaleimaista kulttuurityötä aidon paikallisperinteen pohjalta. Olemme tarinan kertojia ja kuuntelijoita. Kalevalainen nainen on kulttuurista laajasti kiinnostunut ja tekee huomisen perinnettä. Perinne on yhteinen ilomme!

 

Äänekosken Kalevalaisten naisten tavoitteena on edistää alueen monipuolista kulttuuritarjontaa. Paikallisten iloksi vuosittain järjestetään useita avoimia tapahtumia, kuten musiikkiesityksiä, lausuntailtoja ja kotiseuturetkiä. Nämä toiminnan naiset sekä suunnittelevat että toteuttavat vuoden jokaiselle ajanjaksolle monipuolista ohjelmaa, kulttuuria ja juuria kunnioittaen.

 

Äänekosken Kalevalaiset naiset viettivät  vuonna 2011  55. toimintavuottaan. Yhdistys perustettiin vuonna 1956 ja ansio siitä kuuluu itselleen Elsa Heporaudalle. Heporauta oli tavannut äänekoskelaisen tuttavansa Rauha Koposen Jyväskylästä Helsinkiin menevässä junassa ja ehdottanut yhdistyksen perustamista.

Yhdistykseen liittyi heti alusta alkaen ryhmä tarmokkaita naisia. Siitä todisteena valtakunnan ensimmäiset Suvijuhlat pidettiin Äänekoskella jo samana vuonna kuin uusi yhdistys oli perustettu. Suvijuhlien pitopaikaksi valittiin Hietamankosken ranta. Pienelle paikkakunnalle onnistuneet Suvijuhlat olivat valtava ponnistus, mutta myös erilaisia ihmisiä ja eri kyliä yhdistävä kokemus.

Enimmillään Äänekosken yhdistyksessä on ollut yli 200 jäsentä. Vuosittain pidetty Kalevajuhla ja kotikonsertit olivat suosittuja tapahtumia, samoin kuin linja-autoretket mm. Savonlinnan Oopperajuhlille. Vuosien varrella yhdistys on jättänyt kulttuurityönsä jäljet Äänekoskelle. Yhdistys on hankkinut Äänekosken kirkkoon kastemaljan ja lasimaalaukset sekä rippilapsille albat. Kaupunginkirjastoa koristaa Äänekosken oma nimikkoryijy, jonka mallia jäljitettiin aina Sveitsiin saakka.  Yhdistys on myös teettänyt oman Äänekosken korun Kalevala Korussa. Korun esikuvana oli Parantalan kylästä Karppalan talon pellosta löydetty tuluskukkaron kiinnityssolki.

Nykyään yhdistyksen jäsenmäärä on pienentynyt huomattavasti ja jäsenten keski-ikä kasvanut. Yhdistyksen jäsenet eivät ole jäsenmäärän vähyyttä surreet, vaan pienellä ja hyvin aktiivisella porukalla on järjestetty kaikille avoimia kulttuuritilaisuuksia.

Jokavuotisesta helatorstain tilaisuudesta Multamäen maalaistalon tuvassa on jo muodostunut perinne, jota paikkakunnalla osataan jo odottaa. Tilaisuudessa ovat esiintyneet niin paikallisia tietäjiä ja taitajia, jotka ovat ilahduttaneet kuulijoitaan musiikilla, lausunnalla ja paikallishistorian esittelyllä. Tilaisuus on aina päättynyt iloiseen rupatteluun kahvikupposten äärellä. Syksyn tilaisuuden aihe on vaihdellut vuosittain. Syksyllä 2010 mukana oli upea tulkitsija Sari Kaasinen, tänä vuonna 2011 vuorossa on Seija Lindström ja tarinoita kirjasta Kuutar ja Ikiturso.

Yhdistys kokoontuu useita kertoja vuoden aikana toiminnansuunnitteluun. Pelkkää kokoustamista tapaamiset eivät suinkaan ole. Kokouksien yhteydessä on järjestetty mm. kirjaesitelmiä, lausuntaa ja perinneruokailua. Yhdistys tekee myös kotiseuturetkiä yhdessä muiden paikallisyhdistysten, kuten Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistyksen kanssa. Taannoinen opastettu kävelykierros Piilolanniemen kaupunginosassa oli valtava menestys.  Kymmenet ihmiset saivat kuulla Äänekosken vanhimman kaupunginosan vaiheista ja pukkimäkeläisten elämästä. Seuraavaksi suunnitteilla on opastettu kävelyretki hautausmaalle.

Kansallispukujen tuuletuspiknikistä Taidemuseon alueella kaavaillaan seuraavaa uutta perinnettä. Ensimmäisellä kerralla  elokuussa 2011 paikalla oli seitsemän kaunista neitoa kansallispuvuissaan. Pukujen ja korujen ihastelun lisäksi nautittiin piknikkahvista ja opastetusta kierroksesta Taidemuseossa. Tilaisuus poiki siinä määrin positiivista julkisuutta, että seuraavana vuonna neitojen määrän uskotaan moninkertaistuvan.

Äänekoski täytti vuonna 2011 100 vuotta. Tämän kunniaksi yhdistys oli järjestänyt kirjoituskilpailun kaupungin 9-luokkalaisille. Aiheena on oma kotiseutu. Kirjoitus toteutettiin kurssiaineena ja äidinkielen lehtorit arvioivat koulujen aineet. Parhaimmat kirjoittajat palkittiin stipendeillä ja Kalevakoruilla.

Vuosittainen osallistuminen paikallisille Naisten messuille joulukuussa on tärkeä osa yhdistyksen varainhankintaa. Leivonnaisten ja käsitöiden ohella kävijöitä on houkuteltu arvoilla. Arvat ovatkin olleet hyvin suosittuja, koska jokainen arpa voittaa. Toimintavuosi päättyy joulukuussa pienimuotoisilla pikkujouluilla, puuro- tai kekrijuhlaan.

Kunnia-asia on pysyä edistyksessä mukana unohtamatta juuria. Yhteistyössä eteenpäin perinteitä unohtamatta ja avoinna uusille tuulille!

Historikävely Piilolanniemeen 25.8.2010

Järjestimme yhdessä Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistyksen kanssa historiakävelyn Äänekosken ensimmäiseen kaupungin osaan, Piilolanniemeen. Erik Relander kertoi alueen historiasta ja lapsuuden muistoistaan.

Joulujuhla Hiskin mökillä 25.11.2008

Vietimme joulujuhlaa yhdessä näytelmäkerho Iltaruskon kanssa. Saimme nauttia riisipuurosta ja rusinasopasta. Jälkiruuaksi oli joulutorttuja. Monipuoliseen ja lämminhenkiseen ohjelmaan kuului säestetttyä laulua, sketsejä, yhteislaulua, koruesittelyä ja runonlausuntaa. Kiitokset kaikille esiintyjille, osallistujille ja riisipuuron keittäjälle ihanasta tunnelmallisesta illasta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

IKIAIKAINEN

Olemme olleet ennen, olemme nyt, olemme tulevaisuudessa. Siirrämme kulttuuria ja yhteisiä arvoja seuraaville sukupolville.

AITO

Meillä on vahvat juuret kansanperinteessä. Teemme omaleimaista kulttuurityötä aidon paikallisperinteen pohjalta.

UUDISTUVA

Kalevalainen nainen on kulttuurista laajasti kiinnostunut ihminen, joka tekee huomisen perinnettä.
%d bloggaajaa tykkää tästä: