Historia

Kalevalaiset naiset Äänekoskella 50 vuotta 2006

Marjatta Poikonen

Äänekoskenkin äyräillä
Tukkipuiden tuoksinassa
Väinönvirttä kuuntelemme
Kalevalaa kantamalla

Tällä kunniajäsenensä Mirjam Mäkisen runolla Äänekosken Kalevalaiset naiset kutsuivat jäseniään ja ystäviään viettämään yhdistyksensä 50-vuotisjuhlia lauantaina 28. lokakuuta. Kutsu sai innostuneen vastaanoton, ja Äänekosken kaupungintalon kaunis valtuustosali oli korea kuin kukkaketo, sillä monet juhlavieraat ja isännät olivat pukeutuneet kansallispukuihin.

Ennen varsinaisen juhlan alkua yhdistyksen puheenjohtaja Marjatta Järvenpää vastaanotti eri yhdistysten onnitteluja ja tervehdyksiä sekä johdatti vieraat perinteiseen kahvipöytään. Kahvitilaisuuden aikana vieraita viihdytti Ala-Keiteleen musiikkiopiston kanteleryhmä opettajansa Maria Kyllösen johdolla.

Juhlan alussa muistelimme menneitä, kun Helkanuorten edustajat 1970- ja 1980-luvuilta, Tiina Salli ja Tanja Kirjanen, esittivät kalevalaisen tervehdyksen. Tiina Salli on nykyisin johtokuntamme jäsen samoin kuin Tanja Kirjanenkin, joka on myös ansioitunut sihteeri ja rahastonhoitaja. Tervehdyksen jälkeen ohjelma jatkui kanteleyhtyeen musiikilla.

Seuraavaksi yhdistyksemme puheenjohtaja Marjatta Järvenpää piti tervehdyspuheen ja esitti yhdistyksemme historiikin. Saimme kuulla, että ansio Äänekosken Kalevalaisten naisten perustamisesta kuuluu itselleen Elsa Heporaudalle, joka oli tavannut äänekoskelaisen tuttavansa Rauha Koposen Jyväskylästä Helsinkiin menevässä junassa ja ehdottanut yhdistyksen perustamista. Alusta alkaen uuteen yhdistykseen liittyi tarmokkaita naisia. Siitä todisteena valtakunnan ensimmäiset Suvijuhlat pidettiin Äänekoskella, jo samana vuonna kuin uusi yhdistys perustettiin. Suvijuhlien pitopaikaksi valittiin Hietamankosken ranta. Pienelle paikkakunnalle onnistuneet Suvijuhlat olivat valtava ponnistus, mutta myös erilaisia ihmisiä ja eri kyliä yhdistävä kokemus. Aktiivisuus ei loppunut tähän. Vuosien varrella yhdistyksemme hankki Äänekosken kirkkoon kastemaljan ja rippilapsille albat. Oma Äänekoski-koru valmistettiin Kalevala Korussa. Korun esikuvana oli Parantalan kylästä Karppalan talon pellosta löydetty tuluskukkaron kiinnityssolki. Paikkakunnan uuteen kirjastoon hankittiin ryijy, jonka malli saatiin pitkän salapoliisityön tuloksena viimein Sveitsistä asti. Ryijy tunnetaan Äänekosken ryijynä. Varat siihen kerättiin pääasiassa pitämällä suosittuja kotikonsertteja.

Juhlapuhujaksi meillä oli ilo saada Kalevalaisten naisten liiton puheenjohtaja, professori Pirkko Nuolijärvi. Hän käsitteli monipuolisesti ja kiinnostavasti Kalevalaisten naisten vuoden teemaa Muistatko. Saimme kuulla, millainen vuosi 1956 oli meillä Suomessa ja maailmalla. Äänekoski oli pieni kauppala Pohjois-Hämeessä, vain noin 6500 asukasta, mutta pystyi järjestämään Suvijuhlat suurelle määrälle juhlavieraita, jotka kyydittiin paikalle juhlajunalla. Lipunmyyjänä oli liiton puheenjohtaja Elsa Heporauta komeassa muinaispuvussaan. Pirkko Nuolivaara muisteli, että sinä vuonna Kekkonen valittiin presidentiksi, oli yleislakko, Porkkala saatiin takaisin ja Elvis valloitti maailmaa. Unkarin kansannousu herätti toiveita läntisessä maailmassa.

Unohtaminen on lahja, ei vain muistaminen, puheenjohtaja Nuolivaara totesi. Hyvässäkin elämässä on rosoja. Mutta mitä enemmän muistelee, sitä enemmän muistaa. Yksi muisto houkuttelee toisen esiin ja näin muodostuu jäsennelty kuva koko elämästä. Yhdistyksissä muisteleminen on tärkeää, ilo ja suru yhdistää. Yhdistystoiminta lisää muistoja, ja toisten kanssa tekeminen voimaannuttaa meitä ja me voimaannutamme toisiamme.

Äänekoskella on kautta vuosien ollut innostuneita tanssin harrastajia, siitä kiitos setlementtiyhdistys Koskelan alaisena toimivan tanssikoulun. Koskelan Tanssin Street Dance ryhmä esitti Visa Ruokolaisen koreografian mukaan ja hänen ohjaamanaan tanssin nimeltään In the Air. Nuorta energiaa virtaavan esityksen jälkeen palasimme koskettavien muistojen pariin. Olimme saaneet Kalevalaisten naisten liitosta kopion elokuvasta, joka oli kuvattu ensimmäisillä Suvijuhlilla. Salin täyttivät huokaukset ja sipinä, kun jotkut tunnistivat itsensä tai läheisensä kuvasta. Huomattakoon, että juhlakulkueessa Aino-neitona esiintynyt Elina Järvenpää on yhdistyksemme johtokunnassa.

Elokuvan jälkeen puheenjohtaja Marjatta Järvenpää kutsui yhdistyksemme perustajajäsenen Eila Halmekarin kunniajäseneksemme ja jakoi kultaistet ansiomerkit hallituksen jäsenille Marja Kivirannalle, Tanja Kirjaselle ja Marjatta Poikoselle. Tunnelmallinen juhla päättyi yhdessä laulettuun Keski-Suomen kotiseutulauluun kanteleryhmän säestyksellä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

IKIAIKAINEN

Olemme olleet ennen, olemme nyt, olemme tulevaisuudessa. Siirrämme kulttuuria ja yhteisiä arvoja seuraaville sukupolville.

AITO

Meillä on vahvat juuret kansanperinteessä. Teemme omaleimaista kulttuurityötä aidon paikallisperinteen pohjalta.

UUDISTUVA

Kalevalainen nainen on kulttuurista laajasti kiinnostunut ihminen, joka tekee huomisen perinnettä.
%d bloggaajaa tykkää tästä: